Olen Noora, neljännen vuoden hallarihihhuli, joka on menettänyt sydämensä kv-asioihin. Olen siis muinaisjäänne herran vuodelta 2011, jolloin vielä opiskelijat valittiin suoraan pääaineisiin, ja meille julkisjohtamisen pääaineopiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta valita mystinen ECS-ohjelma (European Civil Servant), joka suorastaan tihkui kansainvälistä tunnelmaa. Perusjuttujen lisäksi tutkintooni kuuluu ylimääräinen vieras kieli (saksa tai ranska), joka minun tapauksessani on ranska. Lisäksi teen opinnäytteeni englanniksi, halusin tai en. Vaihto-opiskelua suositeltiin painokkaasti, ja sehän sopi minulle.
- OECD:n päämaja
Olin syksyn 2012 vaihdossa Pariisissa eräässä mielenkiintoisessa, joskin hieman suomalaista lukiota muistuttavassa huippuyliopistossa, ja vaikka tutustuin kaupunkiin, sen laajuus jäi kiehtomaan. Kun näin ilmoituksen avoimesta harjoittelupaikasta Suomen pysyvässä edustustossa OECD:ssa, olin myyty: paikkaan kiteytyi kaikki, mitä olin viimeiset kolme ja puoli vuotta tehnyt. Hain, ja kuin ihmeen kaupalla tulin valituksi.
Vaasassa kurssit käsittelevät valitettavan vähän kansainvälisiä ympyröitä, jopa EU unohdetaan aivan liian usein. Juuri siksi koen harjoittelun olevan täysosuma minulle, OECD kun on kansainvälistä hallintoa koko termin täydeltä. Organisaatio sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen, kun Marshall-apua koordinoimaan perustettiin Euroopan taloudellista yhteistyötä ajava kattojärjestö. Talouden ja elintason elvyttyä päätettiin perustaa kokonaan uusi, globaali taloudelliseen yhteistyöhön keskittyvä organisaatio. Nykyään OECD:n jäseninä on 34 valtiota ympäri maailmaa, ja uusia jäsenkandidaatteja löytyy niin Baltiasta kuin Etelä-Amerikasta. Lisäksi OECD tekee yhteistyötä alueellisesti ja yksittäisten maiden kanssa. Usein OECD:n puoleen käännytään esimerkiksi kilpailukyvyn parantamisen toivossa, mikä voi pohjimmiltaan liittyä niinkin tuttuun projektiin kuin PISA-tutkimus.
- Château de la Muette, OECD:n päämaja
OECD:n tunnuslause ”Better policies for better lives” kuvaa mielestäni hyvin kunnianhimoisia tavoitteita parantaa maailmaa ja tehdä siitä tasa-arvoisempi paikka elää. Valtava tutkimuskoneisto tuottaa dataa kymmeniltä eri osa-alueilta ympäristöpolitiikoista ja hallinnon toimivuudesta yksittäisen ihmisen elämänlaatuun, ja jäsenmaat tekevät yhteisiä päätöksiä tuotetun tiedon pohjalta. Sen lisäksi, että tehdään laajoja yhteiskuntapoliittisia linjauksia, jäsenmaat hyötyvät jäsenyydestään mm. maakohtaisen tutkimuksen osalta.
OECD:n käytännön työ koostuu komiteoista ja niiden alla toimivista pienemmistä, mutta vaihtelevan kokoisista työryhmistä, joita on satoja. Kaiken kärjessä on sihteeristö, joka loppuviimeksi on vastuussa projektien vedosta ja onnistumisesta. Ylintä päätäntävaltaa käyttää neuvosto, joka koostuu jäsenmaiden suurlähettiläistä ja joka kokoontuessaan tekee sitovat päätökset OECD:n toiminnasta. Jokaisella jäsenmaalla on siis lisäksi oma edustusto, joka toimii jäsenmaan ja OECD:n välisenä työmyyränä. Kansainvälisten hallintokysymysten lisäksi työ koskettaa myös Suomen hallintoa ja sen haasteita, mikä tekee tästä vieläkin mielenkiintoisempaa ja konkreettisempaa.
Suomen edustusto koostuu lähetetyistä diplomaateista, eri ministeriöiden lähettämistä erityisasiantuntijoista, paikalta palkatusta tukihenkilöstöstä sekä ajoittain yhdestä korkeakouluharjoittelijasta. J Niin sanottu vakituinen työpisteeni sijaitsee Suomen suurlähetystön tiloissa, Pariisin ytimessä, Seinen rannalla — ei valittamista. OECD:n päämaja on lyhyen bussimatkan tai, bussikuskin niin päättäessä, lyhyen bussi- ja metromatkan päässä suurlähetystöltä. Työnkuvaani on tähän mennessä kuulunut kaikenlaista. Pääosin teen virkamiehiä avustavaa työtä: seuraan kokouksia ja raportoin niistä, koostan jäsenmaiden kommentteja käsitellyistä asioista, käännän kommentteja kielestä toiseen, ja työstän omaa ”harjoittelutyötäni”, joka liittyy OECD:n rahoitukseen. Kuten kuka tahansa harjoittelija, välillä toimin ns. juoksupoikana, ja kerran pääsin edustamaan hetkeksi Suomea komiteakokouksessa, kun vastuuvirkamies oli estynyt. Varsinainen kohokohta, vuoden 2015 Ministerikokous on vasta tuloillaan, ja siihen liittyviä töitä alkaa olla yhä enemmän. OECD:n viralliset kielet ovat englanti ja ranska, mutta paljon tarvitsee myös suomea, sattuneista syistä.
- Ehkä kuuluisin potrettipaikka OECD:lla
Harjoitteluni on jo puolivälissä, ja tuntuu että se vasta alkoi. Hetkestä täytyy siis osata nauttia silloin kun se on käsillä. Koen selättäneeni kulttuurishokin jo vaihtoaikoina, ja siksi tänne oli erityisen helppoa palata; en tiedä, onko kauniilla kevätmaisemilla tai paremmalla ranskan osaamisella ollut jotain tekemistä asian kanssa. Joka tapauksessa olen oppinut, että unelmista kannattaa pitää kiinni, vaikka ne eivät aina lähellä olisikaan. Joskus voi tulla se hetki, kun niihin on mahdollista tarttua. Minulle se hetki koitti nyt, enkä hetkeäkään miettinyt lähtöä, vaikka se tiesi loppuvuoden opiskelusuunnitelmien totaalista buuttausta ja lupaavan graduaiheen heittämistä hyllylle odottelemaan, josko löytyisi vieläkin parempi. Olen nykyisin tykästynyt niihin kuuluisiin hyppyihin tuntemattomaan, koska ne ovat olleet niitä kaikkein opettavaisimpia kokemuksia, myös ainejärjestötasolla. Alun perin en halunnut vaihtoon Pariisiin, mutta kuinka ollakaan, jollain sairaalla tavalla myös maalaistyttö voi viihtyä metropolissa ja kutsua sitä yhdeksi kodikseen, kunhan ensin löytää oman elintilansa. Tämä olkoon viittaukseni otsikkoni ylistykseen Pariisista.
Erinomaista kevään jatkoa ja tsemppiä viimeisiin koitoksiin ennen kesää!
Noora Kallinen
