Tapani Veija, pääaine: julkisoikeus, 5. vuosikurssi
Vietin luultavasti viimeisen opiskelijakesäni korkeakouluharjoittelijana Helsingissä valtiovarainministeriössä. Useimmat ajattelevat heti, että pyörittelin valtion rahoja, kun mainitsen valtiovarainministeriön. Työskentelin kuitenkin aivan toisenlaisissa tehtävissä valtionhallinnon kehittämisosastolla rakennepolitiikkayksikössä. Rakennepolitiikkayksikkö vastaa valtion rakenteiden kehittämisestä ja pääsinkin tekemään juuri tätä: olin töissä Valtion lupa- ja valvontaviraston, eli Luovan toimeenpanohankkeessa. Tämä kuulostaa varmasti kiinnostavalta ja sitä se tosiaan oli! Olin siis maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvässä hankkeessa, jossa rakennetaan uusi valtion lupa-, ohjaus ja valvontavirasto nykyisten AVIen, ELY-keskusten, Valviran ja muutaman muun tilalle. Tuleva virasto on malliltaan ja rakenteeltaan uudenlainen tekijä valtion virastokentällä ja pääsy osaksi sen rakentamista oli erittäin mielenkiintoista. Erityisen mielenkiintoista valmistelusta teki meneillään oleva kuohunta maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen, joka näkyi hyvin myös ministeriöön. Työtehtäviini kuului mm. valmistelutiimin avustamista, tapahtumiin osallistumista ja niiden järjestelyiden toteuttamista, sekä raporttien ja selvitysten kirjoittamista. Ennen harjoittelua en juurikaan tuntenut valtion lupa- ja valvontatoimintaa, mutta harjoittelun alussa tutustuttuani valmistelumateriaaleihin pääsin hyvin työhön sisään ja osallistumaan valmisteluun yhtenä muiden joukossa. Valtiovarainministeriö on erittäin kiinnostava työpaikka hallintotieteilijälle, joita sieltä löytyykin useita. Tunnelma ministeriössä oli hyvin rento ja avokonttorista löytyi aina tarvittaessa sekä apua työtehtäviin liittyen, että kahvi- ja lounasseuraa. Myös kuukausittaiset osaston aamubrunssit ja joka viikko järjestetyt osaston keskiviikkokahvit asiantuntijavartteineen olivat mahtava lisä, joita en edes osannut odottaa. En varsinaisesti tiennyt mihin lähdin kun pääsin harjoitteluun ministeriöön, mutta silti kesä ylitti kaikki odotukseni.
Moni kysyy miten pääsin harjoittelijaksi ministeriöön. Tähän ei kuitenkaan hakemusta isompaa vaadittu, ja loppupeleissähän kyse on pitkälti sattumasta: kuka lukee hakemukset, kuka haastattelee ja kuinka hyvin hakija vastaa heidän odotuksiaan. Hain viime keväänä useampaa harjoittelupaikkaa valtiolta, mutta valtiovarainministeriö oli ainut johon pääsin haastatteluun ja ainut johon minut valittiin. Ei siis tarvitse kuin sen yhden onnistumisen! Opintojeni ohella olen päässyt erilaisiin työtehtäviin ja ollut laajasti mukana järjestötoiminnassa. Aktiivitoiminta opiskeluaikana työkokemuksen lisäksi onkin auttanut minua löytämään omat kiinnostuksen kohteeni ja saamaan tärkeitä valmiuksia aina kokouskäytännöistä esiintymiseen ja toimimiseen erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä.
Näin viidennen vuoden opiskelijana uskon voivani antaa joitain vinkkejä nuoremmille tieteenharjoittajille: järjestötoiminta kannattaa ja valtiovarainministeriö on mahtava paikka olla töissä. Muuten vinkkini ei juurikaan eroa muiden puheista, sillä kaikki se pitää paikkansa. Opiskeluaikana kannattaa verkostoitua, osallistua, pitää hauskaa ja hakea rohkeasti uusia mahdollisuuksia. Myös ministeriössä esimieheni käski heti alkuun olla aktiivinen ja tutustua ihmisiin, sillä opiskelu- ja harjoitteluaikana se on paras tapa edistää omia mahdollisuuksia työelämässä. Erityisesti kannustettiin tutustumaan muihin harjoittelijoihin, sillä nykyisiin opiskelijoihinhan tulemme luultavimmin työelämässä törmäämään.
Janne Ritari, pääaine: Aluetiede, 3. vuosikurssi
Kesätyöt ovat jälleen takanapäin, ja kolmas vuosi hallintotieteiden opiskelijana on juuri käynnistynyt. Olen aiempina kesinä työskennellyt Atrialla tehdastyöläisenä ja jopa puhelinmyynnissä. Tänä kesänä sain kuitenkin ensimmäisen ”oikean” työpaikan koulutukseeni liittyen.
Työskentelin menneenä kesänä Seinäjoen Kelassa ratkaisuasiantuntijana perustoimeentulotuen puolella. Mielikuvani tulevasta työnkuvasta ennen töiden alkamista oli se, että tulen näpyttelemään tietokoneella ”OK” -painiketta neljä kuukautta hyväksyen ja hyläten ihmisten hakemuksia – olin kuitenkin pahasti väärässä. Työ edellytti asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaista kartoittamista Kelan eri tietolähteitä käyttäen. Työssä vaadittiin etuuslainsäädännön tuntemista sekä tiedonhakua ja ohjeiden soveltamista. Työtehtäviin kuului myös asiakkaan asioissa yhteydenpito asiakkaaseen ja eri sidosryhmiin. Ennen kaikkea tehtävä edellytti hyviä vuorovaikutus- ja tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.
Jo ensimmäisellä viikolla perehdytyksessä opettelimme hallintolakia ja silloin tajusin, että pääsen ensimmäistä kertaa työelämässäni soveltamaan koulussa opittuja asioita. Olin erittäin motivoitunut läpi kesän, vaikka työ olikin erittäin haastavaa. Haastavuus johtui siitä, että perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vasta muutama vuosi sitten ja prosessi on yhä tietyllä tapaa käynnissä. Haastavuudet ilmenevät eniten lähinnä jatkuvasti elävissä säädöksissä. Hakemuksia ratkoessa on välttämätöntä tietää kaikista muistakin etuuksista vähintään perusasioita, sillä perustoimeentulotuki on ihmisen viimesijainen etuus, jota ennen on oltava haettuna muut saatavilla olevat etuudet.
Ensimmäisessä kappaleessa mainitsin sanan ”oikea” työpaikka. Myöhemmin olen tajunnut, että kaikki työpaikat ovat olleet minulle tulevaisuudenkin kannalta oikeita ja tarpeellisia. Tarpeellisia välietappeja kohti parempia ja sopivampia työpaikkoja. Atrialla opin kovan ja raskaan ruumiillisen työn raadollisuuden – se motivoi minua hakemaan kouluun. Puhelinmyynnissä opin henkisesti raskaan työn raadollisuuden – opin samalla luomaan asiakassuhteita ja esittämään asioita vakuuttavasti. Kummatkin edellä mainitut työpaikat ovat olleet tärkeitä työurani kannalta.
Kelaa työpaikkana voin suositella kaikille hallintotieteiden opiskelijoille. Liukuvat työajat mahdollistavat asioiden suunnittelun ja esimerkiksi varaslähdön viikonlopun viettoon. Haastavien ja jatkuvasti erilaisten tapauksien ratkominen takaa sen, että päivät menevät nopeasti. Kelassa on myös loistavat mahdollisuudet edetä talon sisällä ratkaisuasiantuntijasta ylöspäin. Oma pääaineeni on aluetiede, joten Kela ei välttämättä ole tulevaisuuteni, mutta en missään nimessä poissulje sitä. Sivuaineena luen julkisoikeutta, ja se tukee vahvasti Kelan asiantuntijatehtäviä.
Nyt on kuitenkin jälleen aikaa keskittyä pelkästään opiskeluun, jonka jälkeen ensi vuoden puolella alkaakin jälleen taistelu kesätyöpaikoista, suosittelen vahvasti Kelaa! Hyvää syksyä kaikille tasapuolisesti!
